Tila käyttöliittymänä
Voiko tilaa ajatella käyttöliittymänä ja jos voi, mitä siitä seuraa? Pohdin tässä bloggauksessa, mitä käyttöliittymäsuunnittelun traditio voisi tuoda rakennettujen ympäristöjen suunnitteluun.
Käytettävyys on merkityksellinen näkökulma kaikkialla, jossa on vuorovaikutteisuutta käyttäjän ja kohteen välillä (Bittencourt ja muut 2015). Vuorovaikutteisuus yhdistetään tavallisesti digitaaliseen ympäristöön tai laitteisiin – mutta myös fyysinen ympäristö on ”kohde” tai sarja kohteita, joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. Ehkä suunniteltua ympäristöä voisi ajatella jopa ihmisen vuorovaikutteisena rajapintana eli käyttöliittymänä ulkopuoliseen maailmaan.
Sisustusarkkitehtuuri, arkkitehtuuri ja huonekalumuotoilu ovat kaikki luoneet oman perinteensä kautta näkökulman rakennetun ympäristön muotoiluun. Myös graafisella suunnittelulla on sanottavansa tilan, toimintakulttuurin ja brändin yhdistämisessä (Lax (2018).
Mitä käyttöliittymäsuunnittelu toisi tähän lisää?
Erotan kolme uutta näkökulmaa: kokonaisvaltaisuus, asiantuntija-arviointi ja käyttäjätestaus -perinteet.
Kokonaisvaltaisuus
Ympäristön näkeminen käyttöliittymänä pakottaa katsomaan kokonaisuutta. Ovatko olennaiset asiat löydettävissä helposti vai kamppaileeko huomiostamme liian moni asia samaan aikaan ja samalla painoarvolla? Kuten digitaalisessakin maailmassa, fyysisessä ympäristössä näkyvissä olevat toimintaoptiot ovat tärkeitä. Tilassa tulee myös huolehtia, ettei muistitaakkaa kuormiteta liikaa. Jotta hälyn seasta tunnistaa tärkeät viestit, ne täytyy tilassakin esittää oikealla painoarvolla, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Tämä ei ole merkityksellistä vain tilan sisällä suunnistaessa, vaan myös tilaa lähestyttäessä. Mistä menen sisään? Miten tunnistan oikean rakennuksen? Kokonaisuuksien hallinta on erityisen haastavaa, kun liikutaan eri organisaatioiden hallinnoimien ympäristöjen välillä (Wäistö 2021).
Asiantuntija-arviointi
Käytettävyyden arvioinnissa on kaksi päälinjaa: heuristinen arviointi eli tunnustettujen hyvien käytäntöjen listojen avulla tapahtuva asiantuntija-arviointi sekä käyttäjätestaus. Klassisin heuristinen malli lienee Jacob Nielsenin (1995) kymmenen kohdan heuristiikka. Wäistön (2021) opinnäytetyössä selvitettiin, miten tila ohjaa ja vaikuttaa tilan käyttäjän toimintaan. Lopputyö osoittaa, että Nielseniä voidaan varsin hyvin soveltaa myös tilan arviointiin. Digitaalisuuden hyvät käytännöt järjestelmän tilasta, hallinnasta, yhdenmukaisuudesta ja virheiden minimoinnista kääntyvät ketterästi tilan heuristiikoiksi. Esimerkiksi Nielsenin ”Järjestelmän näkyvyys” voidaan nähdä tilaheuristiikassa ymmärryksenä omasta sijainnista ja ”Yhdenmukaisuus ja standardien noudattaminen” taas tilan loogisuutena ja virtaavuutena, joka ”ohjaa käyttäjää luontevasti eteenpäin. Eri tilat ja niiden osat muodostavat luonnollisen jatkumon, vaikka ne olisivat fyysisesti hyvinkin erilaisia tai eri käyttötarkoituksissa”. Vastaavasti ”Virheiden välttäminen ja korjaaminen” merkitsisi tilassa opastamisen takaisin oikeaan suuntaan (Wäisto 2021, 30-34) ja ylipäätään eksymisen estämistä etukäteen.
Käyttäjätestausnäkökulma
Vakiomuotoisessa käyttäjätestauksessa käyttäjälle annetaan ohjelmistoissa tehtäviä, joista suoriutumista mitataan. Tilan käyttöliittymää testataan kulkemalla tilassa. Havainnoidaan näkölinjat, opasteet, värien käyttö, valaistus ja erilaiset vihjeet. Vihjeistysnäkökulmaa korostimme LABin Muotoiluinstituutin ensimmäisellä opastinsuunnittelun kurssilla keväällä 2021. Mietimme, miten ihmisen käyttäytymistä voitaisiin ohjata mahdollisimman intuitiivisella tavalla. Palvelumuotoilussa puhutaan tässä yhteydessä ”tuuppaamisesta”, itse puhuisin mieluimmin alkuperäisen japanilaisen periaatteen mukaisesta ”Shikakesta”. Siinä toiminnan ohjailu pyritään toteuttamaan huomaamatta ja luovasti, jopa leikillisesti. (Heikkilä 2021, 38–40). Esimerkiksi sen sijaan, että käskettäisiin kyltillä kääntymään, teipataan lattiaan ”jalkakäytävä”, jota seurataan luontevasti. Ihanteellinen opastinjärjestelmä toimii kuin klassinen hyvä typografia, sen huomaa vasta kun se on huonoa tai sitä ei ole lainkaan. Alcher (2019) pyytääkin kuvittelemaan katuja ilman kadunnimiä ja hotellia ilman huonenumeroita.
Käyttöliittymäsuunnittelun näkökulma voi olla hyödyllinen tilan tarkoituksen esittämisessä ja ihmisen sijainnin osoittamisessa rakennuksessa opastein. Se rakentaa järjestelmää, jossa ihminen yhdistetään tilaan ja tiloja toisiinsa. Käyttöliittymäsuunnittelun avulla pyritään helppokäyttöisiin ja saavutettaviin kokonaisuuksiin soveltavan asiantuntija-arvioinnin, ongelmanratkaisun, testauksen ja mallintamisen avulla – eli muotoiluajattelua hyödyntämällä.
LAB UX Center -hankkeessa kehitetään yrityksen tiloja käyttöliittymänäkökulmalla. Huomioidaan kokonaisvaltaisesti miten tila ohjaa käyttäjää, miten se tukee brandia ja liiketoiminnan tavoitteita ja suunnitellaan parannuksia.
Lähteet
Alscher, D. 2019. 5 Types of Environmental Graphic Design. [Tarkistettu 27.11.2021] Saatavissa:
https://www.g2.com/articles/environmental-graphic-design?__cf_chl_captcha_tk__=3TxY4HiWMZDse1hpfRb2krKgeq7.vNYt566pKIAD.CE-1638003955-0-gaNycGzNB6U
Bittencourt, M.C.; Duarte do Valle Pereira, V.L. ja Pacheco W.J. 2015
The Usability of Architectural Spaces: Objective and Subjective Qualities of Built Environment as Multidisciplinary Construction, Procedia Manufacturing ,Volume 3, sivut 6429-6436. [Tarkistettu 19.11.2021] Saatavissa:
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S000368700800121X
Heikkilä, H. 2021. Shikake on kärpänen pisoaarissa. Teoksessa P. Nurminen ja A. Ruokamo (2021) Tehtävänä tulevaisuus, tulevaisuuden muotoilijan työkirja. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 22. [Tarkistettu 27.11.2021] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/506476/LAB_2021_22.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Lax K. 2018. Environmental Graphic Design: Connecting Brand and Culture in the Physical Space. [Tarkistettu 24.11.2021] Saatavissa: https://www.imaginasium.com/blog/environmental-graphic-design
Nielsen, J. 1995. 10 Usability Heuristics for User Interface Design.
[Tarkistettu 20.11.2021] Saatavissa: http://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/
Wäistö, P. 2021. Toimiva tila: kolme tapaustutkimusta tilan käytettävyydestä ja mahdollisuuksista sen kehittämiseksi. YAMK-lopputyö, LAB ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti
[Tarkistettu 19.11.2021] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/356081