Käyttökokemus rakentuu myös tekstistä
Google-hauissa on alkanut esiintyä uusi ammattinimike: ”UX-writer” (Wood 2020). Se liittyy yleisempään kehitykseen, jossa käyttökokemuksen nähdään olevan yhä merkityksellisempi kilpailun välineenä ja laadullisten erojen muodostajana. Ja koska teksti muodostaa suuren osan digitaalisissa sisällöissä, on perusteltua tarkastella myös sitä käyttökokemuksen muotoilun näkökulmasta. Harva saapuu sivustolle sen ulkoasun takia, käyttäjät etsivät informaatiota, joten hyvässä käyttökokemuksessa on aina kyse hyvästä tekstin ja visuaalisuuden yhdistelmästä (Vos 2020).
Suppeimmillaan UX-kirjoittamisen voi nähdä koskevan käyttöliittymän tekstielementtejä – esimerkiksi painikkeissa ja valintaikkunoissa – laajimmillaan siinä on kyse muotoiluajattelun soveltamisesta palvelun koko tekstisisältöön.
Käyttöliittymän tekstielementit voi nähdä eräänlaisina ohjeina, jotka mahdollistavat tuotteen käytön. Esimerkiksi menun otsikkoja pohditaan usein navigaatiokartan laatimisen yhteydessä. Se ei ole aina helppoa, sillä käytettävyyssäännöt rajoittavat kerrallaan esitettävien vaihtoehtojen määrää ja pakottavat miettimään hierarkioita. Pitäisi myös olla yksiselitteinen ja lyhytsanainen.
Käyttökokemus rakentuu suurelta osin erilaisesta kosketuspisteistä (touchpoints), joiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa. ja eräänä hyvänä käytäntönä on valintojen yksiselitteisyys ja toisiaan poissulkevuus. Esimerkki: Kuvassa 1 käyttäjän on vaikea ymmärtää, vahvistetaanko vai peruutetaanko ilmoittautuminen.
Kuva 1 - Epäselvä dialogi
Toinen esimerkki voisi olla web-palvelu, jossa pyydetään ”ilmoittautumaan napauttamalla linkkiä sivun yläosassa”, sen sijaan että tekstissä tarjottaisiin linkkiä suoraan asianomaisessa yhteydessä. Suuren osan näistä voisi karsia jo käytettävyydestä sovellettujen hyvien käytäntöjen listalla, mutta lopullinen laatu selviää vain testaamalla ja keräämällä palautetta.
Mutta entä muotoiluajattelu? Mitä sillä on tekemistä tekstin sisällön kanssa?
Kirjoittaminen on sanojen asettelua peräkkäin, muotoilu on ongelmien ratkaisua
Muotoiluajattelulla rakennettu teksti pyrkii ratkaisemaan jonkun ongelman. Ongelma ensin määritellään perehtymällä aiheeseen, jonka jälkeen ideoidaan hyviä käytäntöjä noudattava ratkaisu, jota myös testataan.
Kuten kaikessa käyttökokemuksen suunnittelussa, UX-kirjoittamisessakin on kyse toivotun tunnetilan rakentamisesta. Metts ja Welfie (2021) puhuvat äänestä (voice) ja erottavat sen äänensävystä (tone). Ääni on organisaation persoonallisuus. Sävyt sen suunniteltu hierarkia. Hyvin suunnitellussa UX-kirjoittamisessa organisaatiolla on oma ääni, mutta vaihteleva sävy: otsikoissa, leipätekstissä ja ohjeissa voidaan puhutella lukijaa eri sävyillä, jotka kaikki on suunniteltu. Sävy on siis tilannesidonnainen. Tämä kannattaisi Suomen Postinkin muistaa, kun se lähettelee paketin saavuttua perin huolettomia kaveritekstiviestejä ”Moi!....Ota henkkarit mukaan”. Itse odottaisin Postin kaltaiselta toimijalta enemmän täsmällisyyden ja luotettavuuden ääntä.
Podmajersky (2019) käsittelee teoksessaan UX-kirjoittamisen soveltamista palvelun koko tekstisisältöön ja suosittelee organisaatioille UX-äänen ja sävyn määrittelytaulukkoa. Siinä jokaiselle viestilajille annetaan varsin täsmälliset linjaukset eri käyttötilanteisiin. Taulukko määrittelee esimerkiksi kulloinkin käytetyn sanaston (adjektiivimäärä, helppousaste, kielletyt sanat?), puhetyylin (tuttavallinen, asiallinen, ammattimainen?) ja jopa käytetyt typografiset piirteet (kapiteelit, lihavoinnit, hymiöt?).
Kuvatunlainen ohjeistus on varmasti järjestelmällinen ja tehokas lisä yrityksen viestinnän käyttöön. Mutta onko se liian työläs? Ja miten tällainen linjaus saadaan toimimaan suuremmassa organisaatiossa, kun graafinen ohjeistokin on usein liian vaikea noudattaa? Podmajersky (2019) korostaa, että käyttökokemussuunnittelija ei voi toimia tässä itsenäisesti vaan tekstisisällön äänen ja sen sävyjen hallintaan tarvitaan koko organisaation tuki – viestinnän, markkinoinnin, muotoilijoiden ja IT-ihmisten yhteistyönä.
Ehkä Podmajerskyn (2019) taulukosta olisi mahdollista soveltaa suppeampi räätälöity versio eri yritysten ja organisaatioiden tarpeisiin? UX Center -hankkeessa järjestetään UX-kirjoittamisen etätyöpaja myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Kuva 2 - Podmajerskyn (2021) matriisin kielen sävyohje Sturgeon-gastronomia webkaupalle
”Kun aloin ajatella kirjoittamista muotoiluna, se selkeytti asioita enemmän kuin mikään urallani” – A Welfie (2021)"
Lähteet:
Metts, M & Welfle, A. 2021. Writing Is Designing: Words and the User Experience. New York: Rosenfeld media
Podmajersky, T. 2019. Strategic Writing for UX. New York: O´Relly Media
Welfie, A. 2021. Teoksessa Writing Is Designing: Words and the User Experience. New York: Rosenfeld media
Wood, B. 2020. What is UX writing? [Viitattu 12.10.2021]. Saatavissa:
https://uxwriterscollective.com/what-is-ux-writing/
Vos, L. 2020. How UX writing can help create good design. [Viitattu 1.12.2021]. Saatavissa: https://usabilitygeek.com/how-ux-writing-can-help-create-good-design
Lisätietoa:
https://uxplanet.org/16-rules-of-effective-ux-writing-2a20cf85fdbf
https://careerfoundry.com/en/blog/ux-design/ux-writing-what-does-a-ux-writer-actually-do/
[Linkit tarkistettu 15.10.2021]
